Sointukulut
SIIRRÄ SOINTU, MUUTA SUUNTA
Sointukulku on liikettä paikasta toiseen. Tällä sivulla kokeillaan, mitä tapahtuu, kun yksi sointu vaihtaa paikkaa tai korvautuu naapurillaan – ja miksi niin pieni muutos voi kääntää koko kappaleen suunnan.
RAKENNA OMA SOINTUKULKU
Perusta
Kolme roolia, kymmenen sointua
Kun soitat C-duurissa C-, F- ja G-soinnut, olet jo käyttänyt harmonian kolmea perusroolia. Ranskalainen säveltäjä Jean-Philippe Rameau kuvasi soinnun pohjasävelen liikettä teoksessaan Traité de l'harmonie vuonna 1722, ja saksalainen Hugo Riemann jäsensi 1890-luvulla soinnut kolmeen funktioon: toonikaan, subdominanttiin ja dominanttiin. Työpajan pyöreät merkit T, S ja D tulevat suoraan tästä ajattelusta.
Toonika on koti, jossa korva lepää. Subdominantti vie kotoa ulos, usein lempeästi. Dominantti vetää takaisin ja luo odotuksen, jonka kuulija haluaa kuulla ratkeavan. Paletti on rakennettu niin, että jokaisella roolilla on useampi edustaja: Am ja Em ovat toonikan sukulaisia, koska niillä on kaksi yhteistä säveltä C-soinnun kanssa.
Funktio ei ole soinnun pysyvä ominaisuus vaan suhde ympäristöön. Sama G-sointu on C-duurissa dominantti mutta G-duurissa koti. Siksi sointua kannattaa aina kuunnella naapureidensa kanssa.
Huomio merkinnöistä: työpaja käyttää kansainvälisiä sointumerkkejä. Suomalaisittain H-sävel kirjoitetaan siis B:nä (Bdim on perinteisesti Hdim) ja B-sävel Bb:nä.
Yhden muutoksen periaate
Yksi vaihto riittää
Ota kulku C–G–Am–F ja vaihda vain toinen sointu: G:n tilalle Em. Kolme sointua pysyy paikallaan, mutta kulun luonne muuttuu. G sisältää johtosävelen H, joka kurottaa kohti C:tä, ja siksi alkuperäinen kulku tuntuu nousevan heti alussa. Em jakaa sävelet E ja G sekä C- että Am-soinnun kanssa, joten liike on pehmeämpi, melkein liukuva.
Kuuntele vertailu. Otsikkojen sanat ovat vertailuja: B kuulostaa monen korvaan sumeammalta kuin A, mutta se ei ole surullisempi kaikille. Jos kuulet eron toisin, se on yhtä pätevä havainto – kirjaa se ylös ja kokeile, toistuuko se huomenna.
Tämä on työpajan perusliike: muuta yhtä asiaa, pidä muu ennallaan ja kuuntele heti.
A: C – G – Am – F · B: C – Em – Am – F
Tutut kaavat
Kulut, jotka korvasi jo tuntee
Johann Pachelbelin Kaanon D-duurissa 1600-luvun lopulta kulkee kahdeksan soinnun kaavaa, joka C-duuriin siirrettynä on C–G–Am–Em–F–C–F–G. Laskeva bassolinja ja tasainen kierto ovat tehneet siitä yhden länsimaisen musiikin kierrätetyimmistä pohjista.
Andalusialainen kadenssi Am–G–F–E laskeutuu askel kerrallaan ja päättyy duurisointuun, joka vetää takaisin a-molliin. Sama kuvio kantaa esimerkiksi Ray Charlesin vuoden 1961 hittiä Hit the Road Jack.
Jazzin ii–V–I eli Dm–G7–C on lyhyin tapa kuulla koko funktiokierto: lähtö, veto ja lepo. Kokeile näitä alla ja vertaa käyriä keskenään.
C – G – Am – Em – F – C – F – G
Am – G – F – E
Dm – G7 – C
Värin lainaaminen
Lainasointu avaa oven
Bb ei kuulu C-duuriasteikkoon, mutta rock ja pop lainaavat sitä jatkuvasti mixolyydisestä moodista tai c-mollista. Kulku C–Bb–F–C kuulostaa monen korvaan karheammalta ja maanläheisemmältä kuin perinteinen C–G–F–C, koska johtosävel H puuttuu kokonaan.
Beatlesin Hey Juden pitkä loppuosa kiertää juuri tätä I–♭VII–IV–I-kuviota. Lainasointu ei siis ole virhe vaan valinta: se kertoo kuulijalle, että kappale liikkuu hieman sivussa klassisesta veto–lepo-logiikasta.
C – Bb – F – C
Siirrettävä ajattelu
Numerot vapauttavat sävellajista
Nashvillen studiomuusikot alkoivat 1950-luvulla kirjoittaa sointuja numeroina; järjestelmän kehittäjänä pidetään Jordanaires-yhtyeen Neal Matthews Jr:ia. Kun C–G–Am–F kirjoitetaan 1–5–6–4, sama kulku on heti soitettavissa missä tahansa sävellajissa.
Työpaja käyttää yksinkertaisuuden vuoksi C-duuria, mutta jokaisen sirun alla näkyvä asteluku toimii kuin Nashville-numero. Kun löydät kulun, joka toimii, kirjoita ylös numerot – silloin voit siirtää sen laulajan äänialalle sopivaksi ilman uutta kokeilua.
Kokeiluohje
- Avaa työpajassa pohja C–G–Am–F.
- Vaihda vain yksi sointu ja soita ketju.
- Vertaa jännitekäyrää alkuperäiseen.
- Kirjaa yksi sana: mihin suuntaan muutos vei?
- Tallenna versio ja toista seuraavalla soinnulla.